Tänään 20.2. vietetään sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päivää. YK:n yleiskokous on julistanut päivän kansainväliseksi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päiväksi, näin YK pyrkii muistuttamaan jäsenmaitaan, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus on keskeistä rauhallisen ja menestyksekkään yhteiselon turvaamiseksi maailmassa. (YK 2021).
Pinskut haluavat nostaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päivänä esiin haavoittuvassa asemassa olevan väestöryhmän kestämättömän tilanteen. Paperittoman henkilön tulisi päästä äitiys- ja lastenneuvolapalveluihin paikkakunnasta riippumatta. Nykyisen lainsäädännön mukaan paperittomalla henkilöllä on oikeus kiireelliseen terveydenhuoltoon ja hätämajoitukseen. Lainsäädäntö ei kuitenkaan turvaa paperittomalle kiireetöntä hoitoa, joihin neuvolapalvelut lukeutuvat.
Paperittomien kiireetön terveydenhuolto on varsin ajankohtainen aihe, sillä kunnissa päätettään terveydenhuollon palveluista. Kotikuntalaki ratkaisee, onko henkilölle järjestettävä julkisen terveydenhuollon palveluja. (STM 2021). Tällä hetkellä muutamat kaupungit ja kunnat tarjoavat alle 18- vuotiaille lapsille ja raskaana oleville naisille kiireetöntä terveydenhuoltoa paikallisten asiakasmaksujen mukaisesti.
Äitiysneuvolassa seurataan raskausaikaan liittyviä riskejä, turvataan sikiön terveyttä ja ehkäistään mahdollisia komplikaatioita raskauden aikana. Paperittomilla lapsilla puolestaan on suuri riski jäädä kokonaan sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkopuolelle, jonka seurauksena myös lastensuojelullista tarvetta on vaikea tunnistaa. Neuvolapalvelut ovat ennaltaehkäisevän työn keskiössä, sillä niillä turvataan merkittävällä tavalla lapsen kehitystä ja kasvua.
Paperittomat lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, vaikka YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan jokaiselle lapselle tulee taata synnynnäinen oikeus elämään, kehittymiseen ja henkiinjäämiseen. Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaakin valtioita toimimaan lapsen edun mukaisesti päätöksenteossa. Alle 18-vuotiaat paperittomat kuuluvat myös sopimuksen piiriin, sillä Suomi on ratifioinut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen vuonna 1991.
Jokaisen ihmisen oikeus terveyteen ja kehitykseen on turvattava. Tarvitaan muutoksia lainsäädäntöön, joilla taataan tämän väestöryhmän ihmisoikeuksien toteutuminen. Paperittoman väestön haasteita ei yksin ratkaista kuntapolitiikan turvin, mutta yksittäiset kunnat voivat olla mukana edistämässä yhdenvertaisuutta, lapsen edun toteutumista ja jokaisen tasavertaisia lähtökohtia elämään.
Lisätietoja
Sanni Karlström
puheenjohtaja
sanni.karlstrom [a] pinskut.fi
Lähteet:
Suomen YK-liitto. Viitattu 9.2.2021. https://www.ykliitto.fi/tapahtumat/yk-paivat/kansainvalinen-sosiaalisen-...
Pakolaisneuvonta. Viitattu 9.2.2021. https://www.pakolaisneuvonta.fi/asiantuntijajarjesto/tietoa-pakolais-ja-...
Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 9.2.2021. https://stm.fi/paperittomien-terveydenhuolto
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Viitattu 9.2.2021. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/aitiys_ja_l...
Lapsen oikeudet. Viitattu 9.2.2021. https://www.lapsenoikeudet.fi/
Paperittomat. Viitattu 9.2.2021. http://www.paperittomat.fi/