Kovat päätökset ovat johtaneet syntyvyyden laskemiseen ja oppimistulosten laskuun. Merkittävä osa ikäluokista syrjäytyy työmarkkinoiden ja koulutusmahdollisuuksien ulkopuolelle. Alueellinen, sosiaalinen ja terveydellinen eriarvoisuus on syventynyt leikkauspolitiikan takia.

Yksi syy päätösten lapsivaikutusten sivuuttamiseen on kansallisen lakisääteisen lapsistrategian ja konkreettisten mittarien puuttuminen, vaikka lapsivaikutusten arvioinnin pohjana oleva YK:n lapsen oikeuksien sopimus on ratifioitu Suomessa jo vuonna 1991.

Lapsiasiavaltuutetun eduskunnalle vuonna 2018 antama kertomus lasten oikeuksien toteutumiseksi esittää, että kaikkien eduskuntaryhmien tulisi hyväksyä lähtökohta, että lapsuus luo perustan ihmisen myöhemmälle kehitykselle. Lapsuudessa koettu hyvä kertautuu moninkertaisesti yksilön ja yhteiskunnan tasolla.

Jotta lapseen kohdistuvien päätösten hyviä vaikutuksia voitaisiin lisätä ja mahdolliset huonot vaikutukset minimoida, tulee päätösten yhteydessä tehdä aina lapsivaikutusten arviointi. Kansalliselle lapsipolitiikalle on kehitettävä mittarit, joiden avulla tavoitteiden saavuttamista voidaan arvioida.

Pinskujen liittokokous esittää vetoomuksen sellaisen kansallisen lakisääteisen lapsistrategian käyttöönottamiseksi, joka sisältää konkreettiset mittarit paremman lapsipoliittiseen päätöksenteon ja päätösten lapsivaikutusten seurannan tueksi.

Espoossa 22.4.2018

Pinskujen liittokokous