Nuorisolain 5 §:n mukaisen valtakunnallisen nuorisotyön ja politiikan ohjelman (VANUPO) valmistelu vuosille 2020-2023 on aloitettu. VANUPOn sisältö perustuu hallitusohjelmaan ja se sisältää tavoitteet valtakunnalliselle nuorisotyölle ja –politiikalle ja niiden tukemiselle. Valmistelussa kuullaan myös nuorisojärjestöjen näkemyksiä nuorisotyön ja politiikan kehittämisestä.

Pinskut esittää VANUPOon kirjausta kansallisten standardien ja perussisältösuositusten luomisesta järjestöjen ohjaajakoulutukselle.

Pinskut huomauttaa, että järjestöissä lasten ja nuorten kanssa toimivien vapaaehtoisten osaaminen perustuu usein pelkästään järjestöjen tarjoamaan koulutukseen, joiden tasoa tai sisältöä ei valvo tai määrittele kukaan. Ohjaajakoulutusten laadun ja sisällön takaamiseksi olisi järkevää, että valtio määrittelisi standardit ja perussisällöt näihin koulutuksiin. Tämäntyyppinen kansallisesti ohjattu koulutussisältöjen määrittely- ja auditointijärjestelmä on käytössä esimerkiksi Saksassa.

Hiljattain julkaistu OECD:n Investing in Youth- maaraportti kritisoi Suomea muun muassa siitä, että nuorten pääsy jatko-opintoihin on nykyisellään liian hankalaa: jopa 67% nuorista karsiutuu jatko-opinnoista joka vuosi, kun OECD:n keskiarvo on noin 30%. Tämä altistaa nuoria osaltaan syrjäytymiskehitykselle. Pinskut katsoo, että kansallisesti määritellyt perussisällöt ja laatustandardit helpottaisivat non-formaaleissa oppimisympäristöissä tapahtuvan oppimisen ja osaamisen hyväksilukua oppilaitoksissa, nostaisi järjestöjen koulutusten arvostusta sekä tukisi osaltaan nuorten työllistymistä ja osaamisen esiintuomista. Selkeät koulutussisällöt ja laatustandardit herättäisivät myös luottamusta lasten ja nuorten vanhemmissa, kun jokaisen ohjaajakoulutusta järjestävän järjestön koulutuksen perussisällöt olisivat perustaltaan samat ja ohjaajien osaaminen siten helposti todennettavissa.

Kansalliset kriteerit ja säännöllisesti auditoidut ohjaajakoulutussisällöt nostaisivat järjestöjen arvostusta koulutustuottajina, helpottaisivat järjestöissä saavutetun ohjaajakokemuksen ja koulutuksen hyväksi luettavuutta jatko-opinnoissa sekä osaamisen todentamista työelämässä. Pinskut uskoo, että tämä lisäisi myös yleisesti järjestöjen tarjoaman vapaaehtoistyön ja koulutusten houkuttelevuutta.

Valtiollisesti määritellyt, säännöllisesti päivitettävät sisällölliset ja laadulliset raamit helpottaisivat osaltaan myös järjestöjen työtä. Varsinkin pienillä resursseilla toimivien järjestöjen on vaikea löytää resursseja koulutusmateriaaliensa säännölliseen päivittämiseen ilman merkittäviä lisäponnistuksia. Jos sisältö ja standardit asetettaisi edes osittain ulkoapäin, myös järjestöjen työ helpottuisi. Ulkoisesti asetetut standardit eivät silti rajoittaisi liikaa järjestöjen toimintavapauksia tai vähentäisi omaleimaisuutta, koska jokainen järjestö voisi edelleen vapaasti tuottaa järjestöspesifejä sisältöjä kansallisesti määriteltyjä sisältöjä täydentämään.

Lisätiedot:
Anni Hakolampi
toiminnanjohtaja
Pinskut
p. 044 323 0223
anni.hakolampi@pinskut.fi